31. LUOTA PINKKIIN

Aikaa ei ole postauksen kirjottamiseen paljoa (aamulla herättävä _liian_ aikaisin...), jotenka saatte tyytyä tälläiseen ''luota pinkkiin'' postaukseen! :D Kuvien laatukin on suoraan sanottuna jumalattoman hyvä ja palvon sitä parhaillaankin kotona, mutta antaa olla. Etteköhän te jotakin selvää kuvista saa, ainakin toivon niin.
Tosiaan nämä kaikki tavarat ovat ihan superihanan värisiä! Harjapakin maalasin itse vaaleanpunaiseksi/valkoiseksi ja se sopiikin hyvin harjojen ja riimunarun väriin. Narun ostin tänään Prismasta 8.00€ hintana, jotenka rahaa kun sattui olemaan niin se tarttui vahingossa mukaan. Vahingossa ja vahingossa... Lyhyt ja varmaan yksi maailman tylsimmistä postauksista, saatte nyt tyytyä tähän! 
Huomiseksi pyrin saamaan mielenkiintoisempaa postausta kun lähden yhtiin pieniin kisoihin varmaan katsomaan niitä ja auttamaan ihmisiä, kuvailen myös samalla. Sieltä sitten tulee varmaan nyt postausta heti huomenna kun illalla jaksan koneen ääreen raahautua kirjoittamaan sitä ja muokkaamaan kuvia! 

30. Viimeinen ratsastus Vilillä

Terve taas! Kävin tosiaan tänään nyt oikeasti varmaan viimestä kertaa ratsastamassa Vilillä ja harmittaa vain se, että juuri alkoi kaikki toimia ja liikutus loppuukin sitten kuin seinään törmätessä. Näin mainitsen heti alkuun, että kuvista kiitokset Essille, jonka raahasin mukaani tallille kuvaamaan.

Kävin normaalisti hakemassa Vilin pihatosta talliin, jossa harjailtiin se Essin kanssa kuntoon. Haettiin myös kaikki varusteet sun muut valmiiksi mutta sitten huomattiin että en saanut haettua kaapilta kenkiä ja kypärää, sillä joku eläinlääkärijuttu oli menossa kyseisessä huoneessa jossa kaapit olivat ja kulku oli kielletty. Lähdettiin siis sateeseen hieman kävelemään Vilin kanssa, ihan kentälle.
Laitettiin kenttä kiinni ja lähdettiin ihan vain kävelemään ympäriinsä. Lämmiteltiin myös taluttamalla ihan vain voltteja tekemällä ja myöhemmin myös hieman ravissa samoja toistoja. Lähdettiin varmaan 10 minuutin kuluttua takaisin talliin ja jes - saatiin haettua kaikki kamat jotta päästiin itse selkään ratsastamaan!

Kentälle mentiin sitten ihan pienen tihutuksen saattelemana ja nousin selkään, jonka jälkeen kävelin vielä muutaman kierroksen pitkin ohjin käynnissä. Ohjat keräsin sen jälkeen tuntumalle ja tehtiin käynnissä pieniä taivutuksia - voltteja, kiemurauria, pääty-ympyröitä. Molempiin suuntiin tehtiin samanlainen huolellinen lämmittely, jonka jälkeen sitten tein muutamat pysähdykset ja temmonvaihtelut. Käynnissä kun verkattiin niin Vili tuntui rentoutuvan ihan mukavankin oloiseksi, vaikka pää nyt heiluikin tyypillisesti ylhäällä. Silti se tuntui huomattavasti rennommalta mitä aikaisemmilla kerroilla ja siitä olinkin oikeasti ihan superilonen.

Nostettiin sen jälkeen ravi, jossa jatkettiin taivutteluja. Pääty-ympyröitä, voltteja, kiemurauria, temmonvaihteluja... Kaikkea mitä mieleen tulikaan. Muutaman kerran yllätyin kun Vili rentoutuikin supermukavaksi ja laski päätäkin hieman alemmaksi niin että oli muodossa, mutta ilo ei kovinkaan pitkään kestänyt. Saavutus se kumminkin oli, mutta harmi vain ettei Essi koskaan saanut niillä harvoilla hetkillä näpättyä kuvaa...
Tämän jälkeen nostettiin muutamat laukat. Vasempaan suuntaan onnistui ihan ok, mutta oikea kierros oli jotain ihan kamalaa. Vili vain ravasi ja pelleili, mutta varmaan yli 10 yrityksen jälkeen saatiin yksi onnistunut laukkapätkä ja se riittikin hyvin! :)

29. LIFESTYLE BLOGINI

En keksi teille mitään postauksen aihetta, jotenka ajattelin tulla ilmoittamaan muutaman muun jutun sitten. Todellakin tänää aamupäivällä koulussa oli lämpöä, jotenka ihan suosiolla lähdin kotiin jotta huomenna olisin terve. Luvassa muodinyö ja vielä yksi ratsastuskerta Vilillä!

Tein itselleni myös toisen blogin, jonne päivittelen _vain_ lifestylejuttuja, jotenka tämä jää täysin heppailublogiksi :) Näin tähän blogiin voivat liittyä heppailusta kiinnostuneet henkilöt ja toiseen blogiin lifestylestä tykkäävät!

My life as Riina

28. Historia hevosen selässä...

Moikka!
Tällä kertaa päätin ihan huvikseni vain jakaa teille historiaani kauraturpien parissa. Varautukaa siis hyvin epäselvään ja outoon tekstipätkään. 

Aloitin ratsastuksen serkkujen innostamana tunneilla 5 vuotiaana. Ihan pienestä pitäen siis olen pyörinyt serkuillani joilla oli ties minkälaisia hevosia aina - joskus pieniä poneja, joskus isoja ja hienoja kilpahevosia. Niillä pääsin ratsastamaan ennen tuntejen alkua ja hoitelinkin aina välillä, tietenkin tiukan valvonnan alaisena.

Siitä koko juttu jatkuikin siihen että innostuin ihan täysin. Hurahdin siis hevosiin. Vanhempani veivät minut tunneille eräälle tallille, jossa myös serkkuni olivat käyneet aikaisemmin. Ensimmäinen kerta oli ikimuistoinen ja pelottava, mutta ainakin omasta mielestäni suoriuduin siitä hyvin.

Siitä se sitten lähti kunnolla käyntiin. Vaihdoin tallia kun en kehittynyt ensimmäisellä tallilla ja tällä tallilla jonne vaihdoin ratsastin ainakin neljä vuotta, pääasiassa vain shetlanninponeilla. Joskus oli niin iso juttu kun pääsin ratsastamaan isommilla hevosilla, mutta loppujen lopuksi rakastuin kolmeen shetlanninponiin ja yhteen Haflinger rotuiseen hevoseen. Niillä sitten sain pääasiassa ratastella tunneilla, mutta pian huomasin kuinka kehitys pysähtyi jälleen kerran. Junnasin samassa kohtaa ainakin vuoden, ellei kaksikin, kehittymättä.
Sitten lensin muutamia kertoja melko pahasti ponin selästä alas. Ehkä pahin oli maastossa kun tipuin naama eeltä kiven päälle. Siinä vaiheessa iski päälle jonkinlainen paniikki ja selkään en enään missään nimessä ollut palaamassa. En vaikka olisi maksettu.

Pyörin satunnaisesti tallilla kavereiden mukana, mutta todellakin pysyin vain hevosen selästä muualla. Tätä kesti jonkin aikaa ennen kuin kuvioihin asteli serkkuni - onneksi. Serkku pakotti minut sitten takaisin hevosen selkään ja meninkin ratsastamaan ravuritaustaisella tilastohevosella Niksillä ja se oli sillä hetkellä suoraan sanottuna kaameaa. Itkin monta iltaa ennen sitä päivää kun pitäisi mennä ratsastamaan, itkin vain pelosta. Joka tapauksessa otin itseäni niskasta kiinni ja menin tallille, jossa lähdin ratsastamaan.
Sanotaanko vaikka että se selkään nousemisen hetki oli kamala, mutta sen jälkeen kaikki meni normaalisti. Se oli hauskaa. Siitä lähti sitten käyntiin ratsastusputki, kiitokset serkulleni. Aloin käymään normaalisti tunneilla.

Yhden kesän aikana kehityin huimasti. Sitä ennen en ollut hypännyt, mutta muutamassa kuukaudessa kehityin tajuttomasti, ainakin ratsastusleirillä. Pääsin maastoon, aloin hyppäämään ratanakin metriä. Ihan uskomatonta, niin ratsastuksenohjaajakin sanoi kehityksestäni yhden kesän aikana.
Sain sitten myös hoitohevosen jota kävin hoitamassa ja edelleen jatkoin tunneilla. Tätä jatkui yksi talvi ja hetki hetkeltä kehtiyin hevosten kanssa kaikin puolin. Opin ratsastamaan ja hoitamaan niitä paremmin mitä aikaisemmin. Tästä kaikesta saan kiittää ihania ihmisiä! Tunneilla lopetin käymisen kumminkin keväällä 2013 kun monta kuukautta talvella olin pitänyt jalkavamman vuoksi taukoa. Tähän sitä nyt sitten on päädytty. 

Yhtään ei kaduta takaisin selkään nouseminen.

27. Aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa

Tämä aika tuntui vierähtävän kun siivillä. Kuusi viikkoa kului nopeammin kuin osasinkaan aavistaa ja nyt Vilin liikuttaminen sitten lopulta päättyikin. Eikä siinä todellakaan ollut vielä kaikki, sillä tajusin juuri tänään ettei ole enään mitään heppailtavaa omalla osallani. Eihän ollut muuta kuin Vilin liikuttaminen. Nyt se on siis kohti seuraavia haasteita, eli pitäisi yrittää miettiä mitä nyt voisin sitten hevosten kanssa tehdä siihen asti kunnes hevonen tulee meille.

En tosiaan tiedä mikä toi seliseli ilme tossa kuvassa nyt on olevinaan... Mutta joo, nyt itse asiaan. Kuusi viikkoa sitten sain kuulla todella kivan yllätyksen että pääsisin liikuttelemaan joksikin aikaa tätä hevosta ja olin ihan innosta soikeana! Lähdin heti samana iltana Vilin omistajan kyydillä tallille ja siellä hän neuvoi kaikki jutut - missä Vili asusti, missä olivat Vilin tavarat ja kertoi ruunasta muutenkin. Innoissani kuuntelin ja vielä iloisempi olin siinä vaiheessa että sain viimeinkin nousta selkään. 

Ensimmäinen kerta kaverin kanssa tallilla jännitti taas kieltämättä vähän, sillä lähinnä hermoilin vain että pärjäänköhän ihan varmasti vieraalla tallilla melko vieraan hevosen kanssa. Kumminkin Vili toimi kuin unelma, vaikka maastossa alkuun se oli hieman arka. Tästä käynnistyikin sitten hetkessä kuusi viikkoa kestänyt suhteen kehittyminen ja tämän aikana kerkesin tutustua ruunaan kunnolla ja sen lisäksi tunnuin hieman kehittyvänkin ratsastajana. Kaikin puolin kasvattava kokemus siinä missä muutkin.

Seuraavaksi vain kohti uusia haasteita!

26. Pipo ja huivi!

Pahoittelen jo nyt tämän postauksen surkeaa pituutta ja kuvien laatua huonon valaistuksen vuoksi! Nopeasti kerron nyt tämän jutun mikä on jäänyt kahdesta viimeisimmästä postauksesta pois vaikka ne pitikin sinne tunkea.
Sain tosiaan nyt viimeinkin Horzelta tilatun pipon ja huivin joita odottelin. Kuten mainitsinkin aikaisemmin on kuvat hieman huonolaatuisia ja jotkut kohdat ylivalastuneita todella SURKEAN valaistuksen takia. Pakko oli kumminkin päässä postaamaan näistä erikseen jotakin :D

Tulin myös miettineeksi hieman päivän mittaan että mitä mahdollisesti tekisin sen jälkeen kun Vilin liikuttaminen nyt lähiaikoina loppu. Vuokraaminen ei tule onnistumaan rahan säästämisen vuoksi ja aikaa menee siihen että ylläpitoheppakin tulee. No, ei auta muu kuin keksiä jotakin ja nopeasti!

25. Hyvät ja huonot uutiset

Tällä kertaa kyllä tuntuu enemmän olevan huonoja uutisia  ja alotetaan siis heti nyt niistä lyhyesti. Ja sanon nyt heti että saatte tyytyä muokkaamattomiin ja huonolaatuisiin, nopeasti napattuihin kuviin joita päivän mittaan otin satunnaisesti.

Ensinäkin meidän idiootti koiramme Hoyt oli tänään mökillä syönyt rotille tarkoitettua myrkkyä ja oonkin koko päivän pelännyt täällä kotona sitä, mitä mahdollisesti kävisi. Sain kumminkin onneksi kuulla ettei se ollut syönyt sitä paljoa, jotenka hyvin epätodenäköistä siis on että mitään sen kummallisempaa kävisi. Iskä soitti kyllä sitten myrkytyskeskukseen ja eläinlääkärille ja käskettiin vain syöttämään koiralle suolaa jotta se oksentaisi myrkyn mahdollisesti ulos. Oksentanut se ei kumminkaan ole, mutta myrkkyäkään se ei tainut syödä ONNEKSI kovinkaan paljoa, ainakin näin toivomme...

Tänään oli myös pesiskauden päättäjäiset. Omalla tavallaan siellä oli ihan tosi hauskaa, mutta tavallaan taas itse olin mukana melko haikein fiiliksin. Pesis oli sitten tässä näin tältä erää ja ei varmaankaan paluuta todenäköisesti ole tämän lajin pariin. Kausi oli kaiken kaikkiaan ikimuistoinen ja tosi ihana, jotenka se jääkööt myös ainoaksi sellaiseksi. Viimeistä kertaa sain siis olla tämän ihanan joukkueen parissa ja nyt on aika sitten suunnata seuraavien lajien pariin täysillä tietenkin.

En jaksa jauhaa näitä huonoja juttuja kyllä enää yhtään, jotenka seuraavaksi loppukevennykseksi vielä niihin iloisiin asioihin :)

Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan se ylläpitoheppa olisi tarkoitus tulla ihan tässä tämän vuoden puolella. Ei tarvita muuta kuin hyvä koulumenestys ja hieman rahaa, jonka jälkeen aletaan sitten äidin kanssa yhteistuumin kyselemään hevosta! Äidin suurin osa kavereista onneksi liikkuu kukin omissa hevosporukoissa, jotenka heiltä kuulemman saadaan sitten apua kyselyn kanssa. :) Uusia kuviakaan ei sen kummemmin ole, jotenka saatte näihin hieman vanhempiin (muokattuihin ja suhteellisen hyvälaatuisiin xd) kuviin tyytyä!

24. Heppakuvia!

Heipparallaa! Tänää taas Perjantai joka tarkoitti mun osalta tallipäivää ja muutenkin tiukkaa aikataulua iltaan asti. Kouluun lähdin urheasti heti aamusta vesisateessa ja päivä oli onneks taas vaan kaksi tuntinen ja kaatosateessa poljin urheana takaisin kotiinkin :D Koulupäivä meni kaikin puolin sateesta huolimatta ihan hyvin ja sen jälkeen mulla oli hetki aikaa hengähtää kotona - tarkemmin ottaen tasan tunti.

Tän hengähdystauon jälkeen Maria tuli taas meille ja lähdettiin mun äidin kyydil kohti tallia. Huonosta olosta huolimatta oli pakko käydä liikuttamassa Vili jälleen kerran... Itse asiassa yllätyin ihan kun Vili menikii tosi nätisti! Käynnit se oli ihan rentona maastossa ja kentälle kun päästiin ja hetki ravailtiin ja taivuteltiin niin sehän liikku tosi rentona, lukuunottamatta päätä joka heilui taas pilvissä.
Muutamat ensimmäiset laukkapätkätkin heppa laukkasi hyvin hillitysti ja rentona vaikka nostikin selkeistä avuista huolimatta joka ikinen kerta väärän laukan. Sen jälkeen se kuumeni ihan täysin ja alkoi temppuilemaan, eikä laukannostot enään onnistuneetkaan. Tietenkin just sillo kun kaikki tuntui menevän hyvin... Joka tapauksessa loppuun ravasin sen kanssa ihan kunnolla ja tehtiin voltteja sun muita koukeroita molempiin suuntiin ja siinä vaiheessa se viimeistäänkin rentoutui täysin ja se oli tosi mukava ratsastaa kun pääkin laskeutui hieman alemmas! 

Ratsastuksen jälkeen kävin vielä auttaa Mariaa hoitamaan Romppu varsaa jälleen ja ori olikin tosi energisellä tuulella taas vaihteeksi! Voi kyllä olla että se vaan ei voinut sietää vesisadetta tai sitten yksinkertaisesti vain sillä on alkanut jonkinlainen murrosikä. Mitä kaikkea nyt voisikaan odottaa orivarsalta?
Kovinkaan pitkään ei tallilla kuhnailtu ennen kun lähdettiin kotiin, sillä molemmilla oli olo sen verran huono että käytiin vaan muutaman tunnin pikavisiitillä tallilla... Kerkesin muutamia kuviakin napata kumminkin siinä matkan aikana! :D

23. Normi vapaa Torstai

Ai että rakastan näitä vapaapäiviä koulua lukuunottamatta! Eli kuten arvella saattaakin; heti koulun jälkeen kotiin päästessäni heittäydyin sohvan nurkkaan katsomaan telkkarista kaikkia mukavia tv sarjoja ja ihan yksinkertaisesti vain rentouduin tämän flunssan kanssa. Huomenna kumminkin koulun jälkeen koko ilta menee jälleen tallilla, jotenka sitä ennen oli ihan mukava yksi päivä edes viettää vain rentoutuen. Loppuviikko nyt on kumminkin täynnä kaikkea mahdollista tiheessä aikataulussa.

Loppujen lopuks tylsyys iski siinä yhdessä vaiheessa, jotenka menin ulos kuvailemaan hetkeksi koiraa. Suurin osa kuvista tuntui epäonnistuvan kuten lähes tulkoon kaikki tänään, jotenka saatte muutaman kuvan nyt koirasta. :)

22. Viisi suosikki blogia

Ihan alkuun nyt sanon että tulen säätämään jonkin aikaa tämän blogin ulkoasun kanssa, sillä jostakin syystä sitä oikeeta hienoa ei vaan tunnu löytyvän... Varautukaa siis siihen että ulkoasu vaihtuu nyt vähän väliä kun taistelen tuon bannerin kanssa!
Ja sitten asiaan! Seuraavaksi siis kirjoittelen teille pienet arvostelut 5 lempi blogistani ja uskokaa tai älkää - päätös oli tosi vaikea tehdä kaikkien upeiden blogejen välillä!

Ensimmäinen blogi...

... Make me to smile makemetosmile.blogspot.fi

Tämä blogi on yksinkertaisesti vain ihan superihana! Heti ensimmäisen kerran kun klikkasin blogin auki huomasin jo kuinka ihana se oli ja kaiken kruunasi aivan upeat kuvat. Kuvat ovat suurikokoisia ja hyvälaatuisia ja juuri slelaisia mitä kunnon blogi kaipaakin. Aivan ihana. Ulkoasu on hyvin hillitty ja muutenkin sopii hyvin blogille. Postauksissa on kivasti kuvia ja tekstiäkään ei löydy aivan liian paljoa. 

Suosittelen siis ehdottomasti!

Toinen blogi...

... Ella T. http://www.ellataimi.blogspot.fi/

Klikatessani blogin auki ensimmäisenä huomasin bannerin joka oli kaikin puolin ihana. Blogi on selkä ja mukavan yksinkertainen ja kuvat ovat hyvälaatuisia. Bloggauksissa on mukavasti tekstiä ja kuvat tosiaan löytyvät jokaisesta (ainakin lähes jokaisesta) postauksesta joka on tietenkin todella isoa plussaa! Jostakin syystä tunnuin tähänkin blogiin rakastuvan heti ensisilmäyksellä.

Kolmas blogi...

... Tähtää tähtiin http://shikaanijavenla.blogspot.fi/
Hevosblogi joka on yhtä ihana mitä aikaisemminkin mainitut blogit. Banneri on aivan upea ja koko blogin värimaailma on ihanassa ''harmoniassa'' keskenään ja se on upea. Postauksissa on hyvin tekstiä ja hyviä kuviakin löytyy aina paljon eri postauksista. Tämä on taas yksi näitä blogeja joita rakastan lukea ja katsoa, sillä huomaa että aikaa ja vaivaa on oikeasti käytetty blogin suhteen! Suosittelen _ehdottomasti_.

Neljäs blogi...

... Back to the Milky Way minttusblog.blogspot.fi

Kauniita kuvia ja blogi on muutenkin kaikin puolin hienosti toteutettu. Värit sopivat keskenään hyvin yhteen, blogi on yksinkertainen, selkä ja siisti. Bloggauksia on mukava lukea, sillä tekstiä ei ole liikaa eikä liian vähänkään vaan juuri sopivasti niin, että monia postauksia jaksaa lukea kerrallaan. 

Viides blogi...

... Pidä kiinni lujempaa pidakiinnilujempaa.blogspot.fi

Kaunis ja hyvin toteutettu blogi upeineen kuvineen ja kaikkineen. Ulkoasu on selkeä ja muutenkin ihailen sitä hyvin paljon, sillä se on niin ihanan yksinkertainen ja ihana kun mikä. Postaukset ovat selkeitä ja täynnä mielenkiintoisia, hienoja, selkeitä ja suuria kuvia. Suosittelen ehdottomasti myös tätäkin blogia lukulistalle!

Tosiaan siinä oli nyt viisi blogeista joita linkkailitte aikaisemmin kahden päivän aikana. Päätös oli oikeasti vaikea ja näin väsyneenä en saanut kunnon palautteitakaan kirjoiteltua, mutta tälläinen juttu tuli tällä kertaa :) Erikoispostauksia on tulevaisuudessa luvassa kyllä enemmänkin jos vain tykkäätte!

21. Ei hinta hevosta korota...

Rakkaus hevoseen on suurimmillaan eron hetkellä

Hyvä ratsastaja kuulee, kun hevonen puhuu. Taitava ratsastaja kuulee kun se kuiskaa.

Huono ratsastaja ei kuule vaikka hevonen huutaisi.

Anna hevoselle mitä se tarvitsee, niin se antaa sinulle sydämensä.

Hevonen on kuin paras ystävä; aina valmis tukemaan ja tekemään elämästä

elämisen arvoista.

Ratsastuksessa ei ole kysymys elämästä ja kuolemasta vaan paljon enemmästä.

Jokaisen hevosen pitäisi ainakin kerran elämässä tulla pienen lapsen rakastamaksi.

Jos maailmassa on hevosta kauniimpi olento ei ihminen ole nähnyt sitä.

Hyvä ihminen huolehtii hevosestaan vielä kun he ovat vanhoja ja väsyneitä.

Kun ratsastamme, saamme hetken lainata vapautta.

Ratsastaminen muuttaa toiveemme kyvyiksi.

Astetta syvällisempi postaus... Ei toisin ollu mitää energiaa alkaa vääntämää mitenkään mitään erikoista varsinkaan nyt kun oon hieman kipeenä jälleen. Saatte siis tyytyä hyvin kuvapainotteiseen postaukseen siis! Muistakaa käydä linkkaamassa bloginne edelliseen postaukseen, jolloin osallistutte erikoispostaukseeni. Huomenna luvassa sitten erikoispostausta blogeista ;)

19. Smile!!

Olin nyt viikonlopun mun kaverilla yötä, jotenka sieltä en ala kertomaan mitään sen kummallisempia. Tänään tulin sitten kotiin ja lähdin miltein heti sen jälkeen tallille katsomaan mun yhden parhaan kaverin Essin ja niiden perheen uutta hevosta!

Pakko sanoo että se hevonen oli oikeesti tosi hienon näköne ja talli missä se oli nii oli tosi mukava. No, jos siellä nyt tilaa vielä on ja jos hinta on ihan ok, niin todenäköisesti tuleva ylläpitoheppakin on sinne sitten näillä näkymin menossa jos se vain onnistuisi. Ainakin se kuuluisi suunnitelmiin. Äitin kanssa käytiin just tilaamassa Horzen sivuilta vielä se valkoinen pipo ja huivi joista kuvat löytyy tosta edellisestä postauksestakin. Mitään kovin ihmeellistä kerrottavaa ei siis pahemmin löydy taaskaan :D

!!!!ERIKOISPOSTAUS!!!!

Pidemmän aikaa oon yrittänyt miettiä jonkinlaista erikoispostausta. No, voisin kuvata mydayn kuvina, kysymyspostaus onnistuisi... Saisi siis vain ehdotella rohkeasti jotakin kivaa ideaa erikoispostauksen kannalta!:) 

18. Vaatteet

Rakkaus! En todellakaa tajua että miten nää nyt vaikutuksen tekivätkään, mutta kumminkin rakastan näitä ihan yli kaiken. Kyseiset vaatteet siis pystyy löytämään Horzen uudesta syysmallistosta naisten vaatteista. Jostakin kumman syystä syksyllä ja talvella tykkään huomattavasti enemmän tälläisitä vähemmän pirteistä väreistä, mutta keväällä menee mielellään päälle kaikki mahdolliset räikeätkin värit :D Joka tapauksessa näistä tykkään ihan tosi paljon ja äiti lupas ostaa nyt ainakin ton pipon ja huivin, jes!

Näissä vaatteissa ihanaa on aika monikii asia. Pipo ja huvi ovat tosi kivoja tekstineen päivineen ja sen lisäksi siistejä. Housut ovat kivan yksinkertaiset ja samoin huppari - sama myös sitten noilla hanskoilla. Sukat on jotenkii tollaset kivan syksyset tai jotakin ja noihi saappaisiin/kenkiin nyt ihastuin heti ensinäkemältä :D

Sitten nää Horzen malliston heppatavarat ja kaikki yllätys yllätys vaaleanpunaisena/vaaleanviolettina! Nää on niin superihanan värisiä ja muutenkin tosi kivoja ja sellasia jotka tulee löytymään jossakin vaiheessa ihan varmasti jonkun hevosen päältä millä ratsastan, odottakaa vaa. Kuten siis arvata saattaakin on vaaleanpunainen ja kaikki tollaset värit lähellä sydäntä - ne on vaa niin sulosia. 

Kaiken lisäksi noi pintelit yms on yllättävän halpojakin joka vaan helpottaa kaikkea tosi paljon! Ostaisin kyllä jo nyt mielelläni ihan noi kaikki mutta taitaa toi rahatilanne olla toistaseksi ainakin hieman huono, eikä nyt vain hieman...

Ja nyt sen lisäks pakko viel mainita et hieman kyllä ärsyttää kun en päässyt sinne hevoset stadikalle tapahtumaa D; Olis kyl kiinnostanu oikeesti mennä sinne, jotenka kai tyydyn vain seurailee instagramist kaikkien kuvia.