213. Iltaratsastus ja mahtava tamma

Heippa taas! Vihdoin oon saanut suoritettua peruskoulun ihan hyvällä menestyksellä ja eilen päästiin kauan odotetulle kesälomalle vihdoin ja viimein, eli mullakin alkoi kesä viikko heppojen kesän korkkaamisen jälkeen. Nyt sormet ristissä jännään hetken vielä että pääsenkö haluamaani lukioon, jonka tulokset käyvät ilmi jonkin ajan päästä - en nyt muista millon.

Ootte luultavasti saanut lukea saman lauseen aiemminkin moneen otteeseen, mutta jatkan sen toistamista kuin papukaija konsanaan: käytiin siis Jasmin kanssa tänään taas tallilla, toisin vasta illalla kahdeksan aikoihin. Ilma oli mitä ihanteellisin, sillä oli ihan lämmin mutta ei mikään tuska kuuma, suurin osa tuulesta oli ennättänyt laantumaan ja aurinkokin laski hiljalleen kauniisti taustalla. Violankin kiimatemppuilut olivat menneen talven lumia viimeinkin taas!

Violalle löytyi luultavasti tänään loistava verryttelyjuttu, nimittäin väistöt. Väistöjä tuli tehtyä molempiin suuntiin niin käynnissä kuin ravissakin ja hetken tappelemisen jälkeen tamman päähän saatiin taotuksi idean ydin, jonka jälkeen väistöt menivät kuin vettä vain. Sen jälkeen myös ravi muuttui silmissä; Viola alkoi käyttämään selkäänsä, hakeutui liikkumaan oikein päin ja takapää muuttui todella paljon enemmän aktiiviseksi. Huomenna kokeillaan toimiiko taas.

Laukat nousi melkein heti väistötehtävien jälkeen. Laukka oli vähän vaikeaa, mutta nostot onnistui pääasiassa, mutta millään laukka ei meinannut pysyä yllä vaan rikkoutui raville. Viimeiset pätkät menivät kuitenkin hyvin, sillä laukassa Viola alkaa jo hiljalleen itse automaattisesti hakeutua liikkumaan oikein päin (tää tullut suurena yllätyksenä!) ja se ei oo ihan nelitahtista räpeltämistä mitä olisi saattanut odottaa. Yritän joku päivä saada videota! Laukassa pitää vaan muistaa naputella kylkiin jatkuvasti, jotta Viola muistaa pitää laukan yllä, sillä ilman muistuttelua se rikkoutuu raville nopeammin kuin kerkeät sanomaan perkele. On myös tärkeää muistaa antaa edestä tilaa tarpeeksi paljon.

Loppuraveissa Viola oli niiiiiin mahtava että itku meinasi jälleen kerran tulla. Siinä sitten Jasmin kanssa yhdessä mietiskeltiin, että aikamoinen lottovoittohan tää hevonen mulle on ollut. Facebookin kauttahan se löytyi ja oli oikeastaan melkein puoli-ilmainen, jotenka ei olisi voinut enään paljon parempaa tuuria käydä. Oon mä vaan varmaan yksi niistä maailman onnellisimmista hevosenomistajista ainakin tänään taas tuntu sille siinä vaiheessa kun lähdin pyöräilemään tallin pihasta kotia kohden.

Tässä vielä tää meidän mahtava nappulaliiga: Riina huispaamassa, fab Jasmi ja........... Viola

212. Haastepostaus

Tampereelta kotiuduttu hyvin mielin ja Violan luonakin vierailtu tänään taas! Sain tosiaan aikaisemmin haasteen Ellalta jonka päätin toteuttaa aikani kuluksi (kiitos paljon :D) ja tässä se nyt tulee!

"Ohjeet osallistumiseeen ovat helpot; lisää haastepostaukseesi alla oleva kuva, vastaa kysymyksiin ja mielellään myös vähän perustele vastauksia, ja haasta mukaan vähintään kolme blogia! Voit tehdä haasteen blogiisi, vaikkei sinua haastettaisikaan. Ei muuta kun osallistumaan!"

1. Hevoset vai ponit?

Hevoset! Oon ollut kauan jo yli poniratsastajan mittojen mun pituuteni puolesta, jotenka ehdottomasti oon hevosten kannalla. Onhan niitä söpöjäkin poneja mitkä ehdottomasti on poikkeuksia (Kerttu (; ) mut kyllä oon vannoutunu tonne hevosten puolelle.

2. Kenttä vai maneesi?Oon team kenttä. Rakastan mennä pihalla hyvässä valossa ja muuta ja oon myös melko sään kestävä ratsastaja, jotenka kentällä meen sato tai paistoi. Muutenkin siellä yleensä ilma on paremmin kiertävä yms perusjutut, jotenka kentät on ehdottomasti enemmän mun mieleeni. Meen siellä sitten vaikka myös talvella!

3. Koulu, esteet vai maasto?

Tää on sellain aika paha kysymys, mutta ehkä mä käännyn eniten koulun tai maaston puolelle. Aikasemmassa postauksessa teinkin kai jo selväksi, että oon toistaseks tosi arka esteratsastaja taas vaihteeksi. Violalla tykkään muutenkin tuupata kentällä koulua kun tuloksia näkyy, mutta tasaväkisesti rakastan myös kunnon rälläysmaastoja ja vastaavasti niitä käynti-köpöttely-maastoja!

4. Raippa vai kannukset?

Onks mun pakko vastata kumpaakaan? Okei, ehkä se raippa. Kannuksia ei (onneksi) oo tarvinnut käyttää millään hevosella pitkään aikaan ja raippaa Violalla oon käyttänyt lähinnä vaan maastoillessa/esteillä. Eli jos pakko vastata niin raippa, ihan vaan koska se on niin paljon helpompikäyttönen mun kohdalla.

5. Suojat vai pintelit?

Molemmat. Suojat on helpot ja nopeat ja yksinkertaset. Pintelit taas mielyttää mun silmää tosi paljon enemmän ja Viola tuntuu tykkäävän niistä myös aikalailla... molemmat menee siis, enkä niistä osaa päättää kumpi nyt parempi on.

6. Lyhyt vai pitkä raippa?

Pitkä raippa; sitä on vaan niin paljon helpompi käyttää.

7. Tarhaus yksin vain laumassa?

Talvisin kannatan ehdottomasti yksin tarhaamista jos hokkeja olemassa, ainakin kiukkuiita Violan kohdalla. Laumassa tarhausta kunnioitan myös kuitenkin luonnollisuuden vuoksi, mutta oon yksin tarhaamisen (tarhassa siis yksin joo) kannalla jos Violasta puhutaan ihan vaan ylimääräisten vahinkojen välttämisen vuoksi - ja kesät on eri juttu kun hepat laitumella laumassa.

8. Ratsastuskoulu vai yksityistalli?

Tällä hetkelä tykkään enemmän pienistä yksityistalleista. Ratsastuskouluilla hälinää ja melskettä pitkin päivää sen verran enemmän, että pienet ja rauhaisat yksityistallit on enemmän mun mieleeni - varsinkin kun löytyy tuttu porukka!

9. Vuokrahevonen vai oma hevonen?

Oma hevonen! Se on vaan opettanut niin, niin paljon vaikka aikaa vienytkin.

10. Lempihevonen?

Tyhmä kysymys, Viola tietenkin! <3

Viimeisenä muttei vähäisimpänä päätin kerrankin haastaa porukkaa mukaan ja tässä ne onnekkaat tulevat:

http://kaislajaluna.blogspot.fi/

http://tyhmatontyhmia.blogspot.fi

http://epaonnistumisestaoppii.blogspot.fi/

211. Hevosilla alkoi kesä!

Aurinkoisen sään lomassa hepat meidän tallilla aloittivat oman kesänsä vihreälle pääsemisen muodossa! Viola pääsi suurelle laitumelle yhdessä pieneen laumaan neljän muun tamman kanssa ja siinä vaiheessa kun tyttö pääsi narun päässä seisomaan laitumelle ei riemulla meinannut olla rajaa. Tytöt kaikki lähtivätkin hurjaa vauhtia painelemaan kauemmaksi heti kun tilanne antoi periksi ja me kaksijalkaiset jäätiin seurailemaan heppojen onnea omana laumanamme!

Oon seuraavat kolme päivää Tampereella ja seuraavaksi tallille suuntaan luultavammin vasta keskiviikkona jos silloinkaan kerkeän. Alkuviikko on luultavasti siis täällä hiljainen (toisinaan, siihen on taidettu jo tottua? :D) ja postausta tulee seuraavan kerran luultavammin vasta loppuviikosta jos kuvaajaa saan tallille mukaan menosta napsimaan kuvia.

Kuvat ottanut iskä & pikkusiskoni kaveri, kiitos niistä!

210. Melkein jo esteratsastaja

Eilen ennen kengitystä ratsastin Violalla sileellä jälleen kerran enkä voinut muuta kuin rukoilla, että se kulkisi tänään huomattavasti paremmin. Oli muuten taas niin paha tammavaihde päällä etten voinut muuta kuin kirota koko elukkaa selästä käsin sen pomppiessa tasajalkaa nostoissa ja kun kuusiaidan seassa oli ties minkälainen monsteri vaanimassa pientä mussukkaa. Hermohan siinä meni totaalisesti enkä tätä päivää innolla odotellut ihan vain sen kerran perusteella!

Tänään sitten mentiin tallille Jasmin kanssa aamusta ja voi sitä tuulen määrää. Sähköt katkesivat Violaa hoitaessa kaksi tai kolme kertaa (taisi johtua tuulesta). Kaiken tän lisäksi Viola on ehdottomasti sitä mieltä, että hän ei tuulta siedä sitten ollenkaan. Ei siinä voinut hoitaessa ajatella kuin vain pahinta, koska yhdistelmä Viola + tuuli + esteet eivät kuulostaneet miltään kovin hauskalta sen osalta, kuka selässä oli. Kentän laidalla toisin naurut saattaisi olla taattu.

Koska aikaisemmin tällä viikolla oli estetreeniä niin otettiin tälle päivälle puomi & kavaletti -harjoituksia. Aloitin kuitenkin ihan vain pitkillä alkukäynneillä mitä meni sähläämiseen; milloin tuuli ärsytti Violaa ja milloin se säikähti ties mitä kentän laidalla ollutta, mitä me kaksijalkaiset ei kuitenkaan kyetty havaitsemaan. Alkukäyntien jälkeen työskentelin hetken ympyrällä käynnissä tehden pysähdyksiä ja asetellen sisään. Ravi oli taas ihan säheltämistä pidemmän päälle vaikka ympyrällä taivuttelinkin. Osa pätkistä meni kuitenkin yllättävän hyvin ja hiljalleen V alkoi unohtamaan myös liian tuulen!

Jasmi oli nostanut pääty-ympyrälle kolme puomia, joista keskimmäinen oli renkaiden välissä ja suurin välimatkoin. Ihan ensimmäiseksi ratsastin oikeaan kierrokseen puomeja ja yritin saada Violaa kulkemaan rauhassa ja venyttämään hieman askelta asettuneena sisälle. Oikea kierros tuotti haasteita, sillä helposti viimeisen puomin kohdalla alkoi oikominen. Ensimmäiselle puomille päästiin siis loistavasti, keskellä olevalle menettelevästi ja viimeinen menikin sitten suurimmilta osin penkin alle... Vasen kierros taas oli huomattavasti helpompi ja paremman näköinen - se meni hienosti.

Jasmi siirsi puomit pois ja nosti pienen ristikon pääty-ympyrälle renkaiden väliin. Tultiin sitä muutaman kerran ja olin jo siinä vaiheessa ihan paniikissa koska mua vaan pelotti ihan hirveästi! Turhaahan se kuitenkin oli, sillä Viola meni niin keposesti ja varmasti yli. Kun ravissa juttu nappasi, kokeiltiin nostaa heti esteen jälkeen laukka. Mä mokasin suurimmilta osin ottamalla liikaa vastaan ohjilla, jolloin Viola ei ollut varma saiko laukata vai ei. Tajuttuani sen, osasin korjata asiaa ainakin vähän ja muutama laukka onnistuikin! Samaa tehtävää tehtiin myös pienellä pystyllä mikä kuvassa on.

Kahden tolpan väliin toiselle pitkälle sivulle Jasmi nosti vielä pienen ristikon ja järkytyksekseni jouduin taas menemään yli. Ensimmäisellä kerralla tuli kerrassaan turha kielto, koska en ratsastanut tarpeeksi määrätietoisesti eteen. Toisella kerralla päästiin hyvin yli ja tajusin, ettei se hirveää ollutkaan, jotenka kolmas ylitys tuli myös todella hyvin! Enhän mä noihin pieniin loikkiin mukaan millää konstilla päässyt, mutta harjoitusta vaan niin hyvä tulee. Ehkä.

Viimeisenä Jasmi hyppäsi Violalla vielä ihan muutaman kerran vähän kookkaampaa pystyä - ehkä joku 5-7 krt. Se meni valehtelematta kyllä aika hyvin ja V tykkää ihan hirmusesti päässä loikkimaan taas uudella tavalla! Huomenna suunnitelmissa painua aamulla taas sileelle ja kokeilemaan laukkoja, jospa iskä pääsisi mukaan ottelemaan kuvia. :) Kuitenkin tuulisesta säästä huolimatta meni tänään taas todella hyvin, jees, hyvin mielin huomista ootellessa!

209. Laukkavideota

(linkki videoon)

Kävin tänään ratsastamassa kentällä. Alkuun Viola oli verrattavissa pahemman luokan pelleen kaikkine pomppimisineen ja pelleilyineen. V ei ollut asioista oikein samaa mieltä mun kanssa ja protestoi tiedoistaen pohjeapuja vastaan, mutta muutaman laukan jälkeen lähti kuitenkin asetukset menemään kohdilleen. 

Iskä sopivasti tuli laukkojen aikana hakemaan mua, jotenka otti kännykällä muutaman videopätkän tosta. Tiedoistan mun surkean istunnan selässä (könötys kunniaan!), mutta tossakin lähinnä keskittyminen menee siihen, että saa laukan pysymään yllä ja samaan aikaan kontrollissa. Kun ne on hoidettu kuntoon voin alkaa itse miettimään tarkemmin myös omaa istuntaa; Viola harrastelee edelleen aikamoisia loikkia välillä. Laukka kyllä kokenut suuren muutoksen vähässä ajassa!

208. Vielä pari hyppykuvaa

Kuvissa ratsastaa jälleen kerran Jasmi, kiitos avusta sulle! ;) Huomenna sileätreeni, torstaina vihdoin ja viimein kengitys ja loppuviikon ohjelma onkin sitten edelleen vähän auki. Oon edelleen vähän kipeähkö ollut, mutta oon silti saanut Violan liikuttamisessa paljon apuja ja kiitos siitä <3 Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

pssst, vastailkaas sivugadgetissa olevaan kyselyyn erikoispostausta ajatellen

207. Tänne tultiin hyppäämään

Vihdoin palailen taas täälläkin puolella! Oon tosiaan kaks viikkoa ollut kipeenä ja nyt takana ollut puheettomia päiviä reilusti, sillä koko viikon mun ääni on ollut joko kokonaan poissa tai tosi, tosi matala. Tänään kuitenkin lähdin käymään mun kaverin Jasmin kanssa tallilla, joka sai kunnian kokeilla esteiden hyppäämistä Violan kanssa. Mä itse en kovinkaan innostunut ajatuksesta musta selässä hyppäämässä syynä se, että oon vimeeksi hypännyt kunnolla varmaankin kesänä 2012. Jasmi valmentautuu esteillä, jotenka koin aika hyväks ideaks heittää sen sinne selkää kokeilemaan onneaan... :D

Vältyttiin pelätyltä katastrofilta ja Viola liikui todella upeasti koko ajan! Ensimmäiseksi pieni ristikko meni lähinnä vain kauhistuneella kaahailulla ylitse, mutta varmaan jo neljännen kerran aikana Viola äkkäsi hypätä yli. Heppahan syttyi ihan täysin ja silmät onnesta loistaen hyppelehti esteitä yli kuin vanha tekijä ja myös laukat nousi esteiden jälkeen upeasti!

Kyseessä oli itse asiassa vuoden ensimmäiset hyppelyt, jotenka aika lupaavasti lähti tää käyntiin! Saatte nyt tälläsen kuvaspämmin kaiken kukkuraksi, sillä enpä osaa tässä muutakaan sanoa kuin että pakahdun ylpeydestä ;)

206. Maanantain tylsyyskuolema

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! <3 Mun maanantai oli koulun osalta varsin lyhyt: menin paikalle mutta terkkarin ohjeistuksella kovien kipujen vuoksi mut passitettiin luojan kiitos saman tien takaisin kotiin lepäämään. Ja kuten arvata jo saattoi, syypää kipuihin oli taas kerran rakas vammani, joka tuntuu riivaavan perässä kaikki vuoden päivät. Oon näistä kivuista kärsinyt jo kohta kaksi vuotta eikä lääkärit vieläkään ole keksineet mitään, mikä helpottaisi. Kesäkuussa on kuitenkin aika eksoten reumalääkärille, jospa sieltä saataisi hieman vastauksia siihen, miten ihmeessä tää rinta-/kylkikipu saadaan hellittämään. Ootan sitä kyllä niin paljon! Tää vamma vaikuttaa aika radikaalisti elämääni...

Ja näin sulavasti asiasta kukkaruukkuun; käytiin kuitenkin tallilla tänään äitin kanssa. Äiti meni Violalla ensimmäistä kertaa kentällä selässä ja oli tyttönen vaan niin hienosti tänään siihen asti, kunnes jatkuva kävely alkoi tympimään pahemman kerran. Sitten V alkokin kokeilemaan toden teolla rajojansa, mutta luovutti kuitenkin aikanaan!

Vasten ihan alkuperäisiä suunnitelmia, hyppäsin kuitenkin vielä loppuun ihan 15 minuutin ajaksi selkään työstämään vähän ravia, pääasiassa ympyröillä. Alkuun mulla meni pidemmän aikaa keskittyminen täysin siihen, että sain ratsastettua Violan rennommaksi ja rauhallisempaan raviin. Koska melkein koko talven ja menneen syksyn ratsastin pääasiassa yksinään Violalla, se ei oo taas tottunut siihen, että joku muu on välillä selässä. Onneksi oon kuitenkin saanut nyt kierrätettyä selässä välillä muitakin ihmisiä itseni lisäksi, jolloin Viola on hiljalleen alkanut taas tottumaan siihen, että välillä joku muukin ratsastaa. Ihan hyödyllinen juttu nimittäin tulevaisuuttakin ajatellen.

Kuten sanoinkin, työstin ympyröillä ravia. Viola oli tosi jäykkänä oikeaan kierrokseen, vasempaan ihan ok. Loppua kohden parani kuitenkin tuttuun tapaan ja vähän tamma alkoi taipumaan ja antamaan periksi. Takajalat ovat kuitenkin alkaneet liikkumaan nyt tosi hyvin ja uuden satulan myötä etupää on alkanut myös olemaan huomattavasti paremman näköinen mitä aikaisemmin. Ihmeitä ton hepan kanssa on muutenkin tapahtunut ajan kuluessa!

Lopuksi vielä Viola pääsi taas maistelemaan vihreetä ja ai että miten iloinen se osaa olla noista pienistä jutuista!

Huomenna mä istun kampaajalla iltapäivän ja Violan vuokraaja käy ratsastelemassa hieman kentällä. Keskiviikkona varmaan oon itse taas selässä ja jos saan jonkun mukaan, mennään vähän puomitreeniä. Viikonlopulle oon suunnitellut myös laukkajuttuja ja ehkä jotain pientä kavalettijuttua, saa kuitenkin nähdä mitä tehdään. Heippa!

205. Suunnitelmasta A suunnitelmaan B

Suunnitelma A: iskä tulee tallille mukaan kameran kanssa, mennään toivottavasti tyhjälle kentälle kokeilemaan taas laukkoja, joita mieluiten teen siis valvonnassa ihan vain mahdollisia onnettomuuksia ajatellen. Vähän siinä myös taivuttelisin Violaa auki, varsinkii oikeaa puolta mikä on huomattavasti tiukempi vasempaan verrattuna.

Suunnitelma B: suunnitelma B:n fiksuna tyttöntä tempasin tuulesta tallin pihaan hepan kanssa päästyämme, koska nähtiinkin kentällä porukkaa. No, eipä missään oltu mainittu toisen, kenttää vuokraavan tallilaisten tunnista. Siinä sitte iskälle tokasin, että taidetaankin mennä heittämää pieni maastolenkki kauniina sunnuntaipäivänä.

Käytii heittämässä siis reilu tunnin mittainen lenkki maastossa. Varovaisia lenkkejä uskallan jo heittää Violan kanssa, mutta pääasiassa pyritään menemään tollasilla tasasemmilla teillä ja pyritään välttelemään ihan pelkkää metsäpolkua. Tosiaan, Violalla kaviot (tarkemmin ottaen säteet) on edelleen vähän missä kunnossa ovatkaan. Oikea etunen pahin, muut jo ihan ok. Parantuneet siis huimasti tässä muutaman kuukauden sisällä! Lämmittää mieltä sellanen :D

Siinä kuitenkin lenkin aikana tuli yksi hieman parempi, laaja aukea jossa otettiin vähän ravia ympyrällä. Viola alkuun ihan selvästi oli eri mieltä asiasta ja hyppelehti omia tanssikuvioitansa, mutta lähti kuin lähtikin hetken tappelun jälkeen liikkumaan ihan nätisti. Otettiin ravissa työskentelyä muutamat kierrokset molempiin suuntiin, ennen kuin jatkettiin lenkkiä ihan tuttuun tapaan eteenpäin. Matkalla tuli vielä vastaan yksi muovipussi ja, no... se nyt oli ihan kauheaa.

Hip, hei ja tanttantaa - hengissä selvittiin molemmat kuitenkin kunnialla lenkistä! Huomenna uusi yritys sitten taas niiden laukkojen kanssa, jospas onnistuttaisi hieman paremmin tuloksin tunkemaan kentälle.

Tulin myös aamulla kokeilleeksi salaiselle testiblogilleni uusia ulkoasuja, joita ajattelin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa tämänkin blogin puolella. Vielä ei oo natsannut silmää mielyttävää ulkoasu -vaihtoehtoa, mutta sellainen kun sattuu tulee blogi saamaan kokonaan uuden ulkoasun! Siitä informoin myöhemmässä vaiheessa, tällä ulkoasulla jatkan kuitenkin siihen asti että saisin vähän uusia, keväisiä kuvia haalittua...

204. Lähtökuopissa

Heippa ja hauskaa vappua kaikille!

Kuten tossa otsikosta kävikin jo ilmi, ollaan sitä taas lähtökuopissa. En ole käynyt kertaakaan tämän kuluneen viikon aikana tallilla, sillä oon kärsinyt tuttuun tapaan kovista kivuista kyljessä ja rinnassa. Sitä oon parannellut vetämällä nappeja naamaan (kipulääkekuuri - tuttujuttu...) ja makoilemalla kotona ikävöiden välillä niin rasittavaa dramatammaa tallissa ja Netflixiä tuijottamalla. Sieltäkin oon kattonut kohta kaikki kaudet How I Met Your Motherista, hitto vie.

Violalla on kuitenkin käynyt hoitajia tallilla, luojan kiitos. Ainakin se on päässyt liikkelle siitä huolimatta, etten itse ole päässyt paikan päälle liikuttamaan tammaa. Nyt taas kun toivottavasti kipuan takaisin sinne selkään viikonlopun aikana menee aikaa, ennen kuin saadaan Violan kanssa yhteiset pelisäännöt taas pelaamaan ja asetukset kohdilleen mulle sopien. Jospa sitä ens viikko lähtisi luistamaan jo paremmin. Tieto siitä että peruskoulua on jäljellä enään kuukausi lohduttaa kyllä huimasti! Silti ootan sitä, että pääsen taas kunnolla ratsastamaan vähän miten sattuu.

Seuraavan kerran palaillaan uuden kuvamateriaalin kera viikonloppuna, moikka!