Mulla on muutamien päivien ajan muhinut tämä postaus luonnoksissa valmiina odottelemassa oikeaa väliä julkaisuun, sillä en jostakin kumman syystä halunnut julkaista miljoonaa ratsastuspostausta putkeen, vaan halusin tämän korvata jollakin vähän erilaisella jotta vaihteluakin löytyisi. En nyt kuitenkaan halunnut olla kirjoittamattakaan tästä treenistä kun kuviakin sai ja meillä meni muutenkin niiin hyvin koko juttu, että parempi nyt kuin ei milloinkaan!
Alotettiin kentällä taas pitkillä alkukäynneillä ja Jasmi kasasi puomeja ja tolppia kentälle sen aikana. Jo alkujaan Viola oli tosi kuuliaisen oloinen ja vaikutti jo heti ensimmäisten kierrosten aikana tosi yhteistyöhaluiselta, sillä alkukäyntejenkin aikana se kuunteli istuntaa ja tiiraili kiinnostuneena ympärilleen. No, se kiinnostuneisuus kostautui sitten sillä, että Viola päätti huomata joka ikisen pienen tirpan (iiks!!) mikä kentän ulkopuolella lenteli sinne sun tänne...
Hyvien alkukäyntejen jälkeen aloin suoraan ravailemaan, koska Viola oli tosi kuunteliainen ja rauhallinen koko ajan. Ravikin tuntui jo alkujaan tosi hyvältä - rauhallinen ja rento, hyvässä temmossakin.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin ravissa puomeja. Keskelle kenttää oli aseteltuna kaksi puomia ensin lähekkäin (about yksi lyhyt raviaskel) ja kolmen metrin päähän oli asetettu kaksi puomia samalla tavalla. Ideana oli saada ravi lyhyeksi puomejen kohdalla ja pidennettyä kolmen metrin lähestymisellä. Niiden ylittämisen jälkeen kaarrettiin toiselle pitkälle sivulle missä oli reiluilla väleillä asetettu seitsemän maapuomia mitkä tultiin reilummassa ravissa yli mahdollisimman suuriliikkeisesti.
Seitsemän puomin rivistö pitkällä sivulla onnistui ensimmäisellä kerralla oikeastaan hyvin, koska muistin rauhoittaa ja ratsastaa kunnolla. Toisella kerralla se meni kuitenkin ihan penkin alle, sillä Viola vaan kaasutti yli ja hyppelehti ihan omia hyppyjään ja maapuomit senkun kolisivat mitä pidemmälle edettiin. Sama kävi kolme kertaa sen jälkeenkin ennen kuin tuli yksi hyvä suoritus, mihin oli hyvä lopettaa. Jälleen onnistunut suoritus tuli kun kuski jaksoi keskittyä rauhoittamaan ravia, ottamaan vähän kiinni.
Maapuomejen kohdalle nostettiin kolmen esteen innari. Kaksien estetolppien välissä oli pienet ristikot alkujaan ja viimeisenä oli pieni ristikko myös renkaiden välissä. Lähdin tulemaan sitä Violan kanssa ensin vasemmasta suunnasta missä V pitää helpommin tasapainon yllä. En ratsastanut sitä heti tarpeeksi napakasti pienelle ristikolle, jotenka Viola otti hyödyn irti ja kielsi auttamatta liian helpolle esteelle huomauttaen samalla siitä, että mun oli pysyttävä hereillä koko ajan. Uusi lähestyminen ravissa olikin sitten onnistunut ja päästiin onnistuneesti yli, sillä osasin olla tarpeeksi napakka.
Kolmannella kerralla Viola nosti ensimmäisen osan jälkeen laukan ja päästiin kaksi loppua ristikkoa laukassa ylitse, minkä jälkeen yritin vielä pitää laukkaa yllä vasemmassa kierroksessa myös päädyn ja vähän pitkällä sivulla. Laukka pyöri aina onnistuneiden esteiden jälkeen ihan hyvin.
Kun homma alkoi luistamaan taas, Jasmi nosti ristikot pystyiksi. Viola tuli napakammin yli ja omatoimisesti jo hyppäsi ilman ylimääräisiä askeleita ja sähläämisiä napakasti ylitse. Innarit onnistuvat tammalta siis jo todella hienosti ja sain itse taas lisää itsevarmuutta työskentelyyn esteiden parissa harjotuksen avulla.
Mulla alkoi tarpeeksi pitkän ratsastuksen jälkeen varsinkin keventäessä vasen polvi reistailemaan ihan toen teolla, jotenka hyppäsin alas ja annoin Jasmin hypätä Violalla hieman loppuun samaa innaria korkeempana. Mä sillä aikaa lepuuttelin jalkaani ja nappasin muutaman kuvan hypyistä, minkä jälkeen kipusin vielä kuitenkin takaisin selkään ja otin loppuraveja. Aluksi keventelin pääty-ympyrällä, mutta mun pohje ei pysynyt millään tarpeeksi lähellä Violaa mistä tamma häiriintyi, jotenka koetin vielä ottaa vähän harjoitusravia missä Viola lähti myös kulkemaan ajottain todella paljon paremmin. Kyllä se lopulta keventäessäkin onnistui, nätisti liikkuminen pyöreänä ja oikein päin.
