246. Kerttu-ponin kanssa kentällä pyörimässä

Kai heti ensimmäisenä - pitkästä, piiitkästä - aikaa haluun olla informoidassa, että hyi miten kylmä ulkona oli taas pitkästä aikaa!! Rehellisesti sanottuna olin ihan jäätymispisteessä jo aamulla kouluun kävellessä puhumattakaan sitten siitä kun olin tallilla myöhemmin... Edelleen kylmä kun asiaa edes ajattelee, niin karulta kuin se vain kuulostaakaan. Kuitenkin talvea odotan etenkin mun synttäreiden takia (haha, niinpä tietenkii!) ja olisihan se lumi maassakin ihan kiva juttu, iiiihan kiva. Tulisipa sitä nyt tänä vuonna hieman paremmin mitä edellisinä kiitos!

Menin tallille heti neljän jälkeen mikä oli sinänsä ihan hyvä saavutus multa, tunnetusti hitaalta ihmiseltä ottaen huomioon että pääsin koulusta puoli neljä ja tallille ajaa sen 15 minuuttia +/- ja kävelen kotiin kymmenisen minuuttia... Jasmi kuitenkin kivana oli laittanut Violan mulle valmiiksi ja odottelikin tallissa että nappasin kypärän päähän ja hanskat käteen ennen kuin suunnattiin vanhalle kentälle yhdessä pienen Kerttu-ponin kanssa.

Taisin tossa vielä kuukausi tai vähän yli sitten iloita täälläkin tosi monissa postauksissa siitä, miten hyvin Viola oli pitkän aikaa taas mennyt ja kuinka se toimi kuin ihmismieli konsanaan. No joo, arvatkaapa vaan onko siitä enään mitään jäljellä? Siitä onkin helppo päätellä, että Viola päätti taas käyttäytyä kuin yksi sika kuten monena muuna aikaisempanakin päivänä. Koko ratsastus oli taas yhtä taistelemista siitä kumpi saikaan olla se pomo ja kuka päätti vauhdin - sen lisäksi Viola päätti ottaa mukaan vähän lisää toimintaa kentän laidalla muhineiden, metukkaa syövien alieneiden ja pelottavien estetolppien kera! Tuttu juttu taas vaihteeksi meidän arjessa...

Kentällä pääasiassa menin käyntiä ihan vain hakien rauhallisuutta. Alkuun otettiin vähän enemmän raviakin, mutta se osottautui ihan vain yhdeksi tappeluksi joka kierros. Sen jälkeen kun vauhti alkoi kiihtyä ja kiihtyä päätin, että me ei jaksettaisi tapella oikeasti sen kauempaa siitä mitä vauhtia mennään. Hidastin sitten käyntiin ja hain rauhallista käyntiä missä saattoi sitten tehdä vähän ympyröitä, pysähdyksiä ja väistöjäkin.

Sitten nappasin Violan talliin ja hoidin kuntoon ja itse asiassa se kerkesikin vielä joksikin aikaa ulos kaverinsa kanssa lepäilemään ja syömään heinää. Menin sen jälkeen vuorostaan kuvaamaan Jasmia mikä osottautuikin aika hankalaksi, koska oli kumminkin kerennyt tulemaan hieman turhan pimeää ja Jasmi kun vielä ratsasti mustalla ponilla... Jasmin ratsastettua hoidettiin ponitallin iltatalli nopeasti pois alta ennen kuin lähdettiin kaikki kotiin ja itse asiassa huomenna palaillaan taas samoissa aiheissa tallille ratsastelemaan! Kuvia siis tän viikkoo ainakin luvassa sen verran reilusti että saan postailtuakin taas... :D

245. In memoriam Hoyt

Eilen päivällä rakas koiraystävä nukkui pois munuaisten vajaatoiminnan uuvuttamana. Ikävä on kova jo nyt ♥

† 24.5.2006-16.10.2015

"Ihana uni on sellainen jossa

ruukussa kasvaa luita,

makeita häränhäntiä

ja koiranherkkuja muita."

244. Violan syyskuulumisia

postaus kirjoitettu sunnuntai-iltana!

Viola on kotiutunut jo oikeastaankin ihan hyvin uudelle tallilleen, tosin aikahan se hiljalleen alkaisikin jo olla. Se on saanut uuden tarhakaverin toisesta lämppäritammasta muutama päivä sitten ja tytöt ainakin mun silmissä näyttää tulevan hyvin toimeen keskenään heinäkasan ympärillä - ne elelevät vapaalla heinällä molemmat. Oon myös kuullut paljon, että Viola on käyttäytynyt tosi asiallisesti ja nätisti uudella tallillaan. Sehän on tietenkin parempi kuin vain hyvä juttu, ettei mitään ongelmia ole ilmennyt. Helppo heppa hoitaa vaikka neitimäinen osaakin olla!

Viola on muutenkin alkanut näyttämään paljon pirteämmältä ja sen yleisilme on nykyään myös paljon enemmän reippaampi, uteliaampi ja ehkä jopa hieman tyytyväisemmän näkönen. Kaverin kanssa tarhaamisella on aivan varmasti paljon vaikutusta asiaan kuten myös sillä, että kyseessä ei kuitenkaan ole ihan muutaman hevosen pikkutalli. 

Ja joo, kuuluisa talvikarva on ilmestynyt ja vuorannut Violan täysin. Luojalle kiitos kuitenkin siiitä, että se on kaikin puolin siisti ja vaikuttaa jo nyt paljon paremmalta mitä edellisenä talvena. Nyt vaan ainoastaan alkaa se jatkuva hikoilu minkä kanssa tuskastellaan...

Kuluneen viikon Violalla oli aika helppoa oman kipuilun vuoksi, mutta tänään kävin taas pyörähtämässä selästä käsin kentällä. Mitäpä siitä menisi sanomaan; energiaa pukkasi ja sähläämiselle riitti aikaa ihan reilusti. Muutamat pätkät satunnaisesti onnistuivat hyvin, mutta vauhtia oli kerta kaikkiaan aivan liikaa! Ihan mieletön kuitenkin muuten ratsastaa... Tästä sitä on taas hyvä lähteä, vaikka hermot meinasivat loppua muutamassa vaiheessa :-D

Huomisen vietän Helsingissä ja Jasmi käy ratsastamassa Violan. Loppuviikolle oon suunnitellut maastoilua Kerttuponin ja Jasmin kanssa ja yhtenä päivänä olisi ainakin tarkoitus hypätä pikkusia esteitä kun estekalustoakin on huomattavasti paremmin käytettävissä! Muuten suunnitelmat ovatkin sitten aikalailla auki.

243. Bannerisatoa kuluneilta vuosilta

Heippa! Ajattelin tehdä teille tälläisen pienen kurkistuksen blogini historiaan bannerikierroksen muodossa. Tosiaan, löysin näitä bannereita mitä oon blogin puolella käyttänyt mun salaisista kansioistani ja kaiken häpeän keskellä päätin hieman julkaista näitä täällä. En tosiaan muista, onko nää nyt ihan oikeassa aikajärjestyksessä, mutta suurin piirtein. Näitä sitten rittää nyt jo ihan kehuttavasti, joten ota mukava asento ja enjoy ;-)

1 - tässä tulos kun Riina löysi ilmaiset, netin kuvanmuokkausohjelmat millä saattoi tehdä todella, todella hienoja kuvakollaaseja! Ja tosiaan - pinkki oli juuri se juttu...

2 & 3 - bannerit ovat muutaman vuoden takaa kun kävin ratsastamassa Vili nimistä hevosta reilu puolen vuoden ajan. Itse asiassa, tuo ylempi banneri on jopa ihan kiva edelleen. Yksinkertaisuus on viehättänyt pidemmän aikaa :D

4 - muistan tästä vaan sen, että halusin saada pinkille taustalle tälläsen jännän bannerin... Picmonkey <3

5 - niiltä ajoilta kun Viola tuli mulle vuonna 2013... juubajaabajaajaa

6 - muistan, että tän bannerin kanssa tappelin todella, todella paljon - ja kauan! No, Picmonkey oli edelleen ehdottomasti luotettavin kaveri tehdä bannereita ja rajaaminen oli ihan hukassa.

7 - aikanaan, kun tän bannerin tein, olin tosi ylpeä itestäni. Tää pysykin tosi pitkään blogin puolella. Oikeastaan, melkein koko vuoden 2014 talven; tammi- ja helmikuun ainakin :D

8 - kai sitä tämmönenkin banneri tupsahti jossakin vaiheessa blogin puolelle sen talven aikana. 

9 - tästä bannerista taisi olla joku parempikin versio olemassa, mutta sitä en mistään meinannut löytää. Tappelin tän kanssa myös tosi pitkään, koska kuvien rajaaminen osottautuikin aika haasteelliseksi kuten esimerkiksi tästä saattaakin huomata!

10 - kun pinkki oli taas in ja ihan must have juttu. Tästä bannerista kumminkin muistan tykänneeni ihan todella paljon aikanaan - ja ihan kivahan tämä edelleen on!

11 - yhdessä vaiheessa blogejen puolella oli suosittu tän tyyliset bannerit. Siis kahden kuvan rajaaminen kahdella pyöreällä kuvalla ja halusin tietenkin kestää menossa mukana, joten vola!

12 - Tää oli kyllä niiin, niin kiva joskus keväällä 2014! Aikaa ja vaivaa käytin ihan hirmusesti että sain aikaseksi juuri sellaisen bannerin kuin suunnittelin, tosin uskon, että joku tässä taisi kuitenkin mennä silloin vikaan. Ihan kuin mulla olisi sellainen muistikuva asioiden kulusta...

13 - tässä taas oli yksi varsinainen ylpeyden aihe. Tätä banneria tehdessäni muistin painineeni tosi kauan päätöstä tehdessä; sininen, vaaleanpunainen vai vihreä? Jollakin konstilla päädyin kumminkin siniseen josta tykkäsinkin paljon.

14 - hmm, mitäs mä muistaisin tästä bannerista... elokuu 2014, mun rippikuvaa valmistellessa otettu kuva. Tää banneri on siis luultavasti tehty samoihin aikoihin ja on sellainen minkä voisin edelleen huolia banneriksi! Tää oli kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan silloin tosi kivan näkönen.

15 - aloin tosiaan suosimaan yksinkertaisempia bannereita. Tänkin kanssa kärvistelin melko pitkän aikaa vuonna 2014, mutta oli kyllä kaiken vaivan arvoinen, vaikka rajaukset nyt näyttääkin menneen vähän miten menneen. 

16 - tän bannerin ajan ulkoasusta muistan saaneeni paljon ylistystä! Ei siinä mitään, hienohan se oli. Yksinkertaisella, samalla linjalla päädyin jatkamaan syksyllä pidemmällekin. Tää banneri oli kyllä tosi kiva, sillä tykkäsin hirmusesti tosta kuvasta ja väristä.

17 - tässä sitten viimeisin banneri, ennen tätä tämän hetkistä... :)

Löytyikö joukosta suosikkia?

Muistatko nähneesi jonkun bannereista täällä aiemmin?

242. Veikee possu

Moikka! Ajattelin tulla taas uuden kuvamateriaalin kera kertoilemaan kuulumisiamme mitkä on taas jääneet hieman vähälle, sillä mitäpä tässä olisikaan ollut kerrottavaa taas. Eipä ainakaan mitään järin suuria uutisia, mutta nyt kuvaajan saaminen mukaan tallille muutti hieman ääntä kellossa ja jaksoin avata koneen varta vasten tätä postausta varten - ja espanjan läksyjäni varten myös onko se sitten hauskaa vai ei...

Eilen, eli lauantaina, menin aamusta ratsastamaan Violan. Sain seuraksi kentälle taas sen samaisen arabiruunan mikä oli aikaisemminkin kuluneen viikon aikana käynyt samaan aikaan pyörähtämässä kentällä. Lauantaina hetken tappelemisen ja ihmettelemisen jälkeen sain Violan liikkumaan ihan mielettömän hyvin ensimmäistä kertaa koko tällä tallilla asumisen ajan! Ratsastuskerrasta ei sen kummemmin taida edes olla kerrottavaa, sillä lähinnä tein vain ympyröitä ja yritin ratsastaa kulmat huolellisesti ja saada ravia hieman tasoittumaan. Näin asia nopeasti sepitettynä.

siis ihan tosi, toi ilme!! :D Viola näytti tältä kai koko kuluneen illan

Illasta sain mun luokkakaverini mukaan kuvaamaan ratsastusta. Elin suhteellisen hyvässä toivossa eilisen takia, sillä Viola tuntui vihdoin äkänneen miten pitää toimia. Talliin taluttaessakin se löntysteli tosi hidasta vauhtia kaula pitkänä ja seisoi käytävässä suurimman osan ajasta ihan nätisti... kiukuttelua alkoi ilmenemään vasta kun se reppana näki suojat mun käsissä - loppu jääkin sitten historiaan!

Koska mitä ilmeisemminkin toisella kentällä oli joku valmennus tai tunti menossa, jouduttiin menemään tuolle hieman pehmeämmälle kentälle. Viola alkoi touhottamaan jo siinä vaiheessa kun oltiin kävelty alle puoli kierrosta pitkin ohjin kenttää ympäri... hyvin siis lähti käyntiin! Jostakin kumman syystä se myös innostui kuikuilemaan aitojen ylitse muualle ahkerasti, jolloin keskittyminen olennaiseen katosi taas ihan. Pian kuitenkin keräsin ohjat paremmin käteen ja käveltiin muutama kierros suuntaansa ihan vain lyhyin ohjin ja herättelin Violan takaisin maan pinnalle.

Melko nopeast kumminkin nostettiin ravi. No, kuten osasin odotella, Violalla oli ihan mieltetön kiire johonkin. Sain tehä oikesti paljon hommia saadakseni ravin rauhoittumaan, sillä ihan sormia napsauttamalla se tuntui puuduttaneen suunsa myös pidätteitä vastaan. Muutama kierros meni ympyröiden kanssa jotta sain suun reagoimaan johonkin ja istunnan läpi, minkä jälkeen meno alkoi taas näyttää - ja ennen kaikkea tuntumaan - kelvolliselta.

Vasempaan kierrokseen ravaaminen oli alkuunsa taas samanlaista tappelemista. Sekin kun alkoi sujumaan, vaihdoin vielä kertaalleen oikeaan kierrokseen. Tein pientä volttia ravissa muutaman kerran, sitten suuremman ympyrän ja taas volttia. Voltissa istuuduin aina harjoitusraviin ja yritin saada ravin tosi lyhyeksi ja suuremmalla ympyrällä keventämällä yritin taas pidentää ravia hieman. Se onnistui yllättävän hyvin ja sen avulla sain heppaakin hieman paremmin kontrolliin pidempienkin pätkien ajaksi taas.

Aika lonkalta vedin myös kokeilla laukannostoja ja ennen kuin asiasta kerkesin ihanalle kuvaajalle ilmottelemaan, anoinkin laukkapohkeet varoittelematta sen suuremmin Violalle. Suurena, tosi suurena yllätyksenä tulikin se, mikä laukka sieltä nousikaan! Viola ei kiihdyttänyt vauhtiaan ja nappasi ison ja napakan laukan. Ylläpidin sen lyhyen sivun ajan ennen kuin hiljensin raviin ja Viola toimi kuin automaattinen unelma. Mikälie herne liikahti päässä, mutta ihan törkeän hyvä pätkä tuli varsinkin sileältä nostettuna!

Toinen laukannosto onnistui kutakuinkin samalla tavalla, tosin raviin siirtyminen oli astetta hankalampaa. Onneksi mulla oli lyhyempi jalustin taas jalassa ja pienien hyppelyiden jälkeen kestin selässä, mutta pointtina taas se, että laukka oli mielettömän hyvää. Harmi kun kuvia tai videoita ei saanut...

Viimeisten ravipätkien aikana Violan sisäinen possu heräsi ja se alkoi hyppelehtimään ihan omiaan. Välillä se säikkyi jotakin olematonta, sitten paikalle putkahtanut hevonen sai mielen järkyttymään ja mun puhe aiheutti pahemman luokan järkytyksen. No, sellaista se tamman kanssa eläminen välillä tuppaa olemaan. Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis, etenkin laukasta!

241. Syksyisempi ulkoasu yritys

Koeviikko painettu töitä ja nyt se sittn on loppu - mikä heeeelpotus! Nyt mulla on taas aikaa kaikkeen muuhunkin enemmän. Bilsan koe oli viimeinen tänään ja oottelen vähän kammoksuen miten se koe mahtoikaan mennä, sillä se tuntui mun mielestä vähän hankalalle. Enkun kokeen pääsin ainakin hikiseen läpi mikä vähän lohduttaa jo.

Asiasta toiseen - sain viimein taisteltua eilen jonkinlaista uutta ulkoasua jonka tänään toteutin sitten ajan kanssa blogin puolelle kokeesta kotiin päästyäni. Tavoitteena oli saada edes hieman syksyisempää ulkoasua, tosin Gimp ei auennut mun koneella minkä vuoksi joutuin turvautumaan Picmonkey'n kanssa uurastamiseen bannerin suhteen... Viimeisenä mulla olisi vielä tavoitteena etsiä joku vähän parempi tausta tähän ja mitä luultavammin banneri tulee myös vielä vaihtumaan ellei tämä ala mielyttämään omaa silmääni enemmän ajan kuluessa.