sunnuntai 24. tammikuuta 2016

280. My Day -videolla

Terveppäterve! Myönnän, oon pahoillani ettei vieläkään tullut kuitenkaan niitä Violan kuulumisia kuten taisin tossa vielä hetki sitten olla lupailemassa (aka eilen!!). Kuitenkin lupailin teille nyt vähän enemmän erikoissisältöä etenkin videoiden muodossa, jotenka tänään sain aikaiseksi kuvattua pitkästä aikaa My Day -videon mitkä yleensä ainakin on sellasia, mitä porukka katselee mielellään. Vähän kämänen tästä rehellisesti sanoen tuli, sillä aika nopeesti sain tän idean kesken kaiken mieleen. Kerta nyt näin vaivaa kuvaamisen suhteen, päätin sen kuitenkin editoida ja julkaista siinä missä muutkin videot - jopa Viola päässyt pitkästä aikaa pällistelemään kameran eteen, wippii! 

Sivussa olleessa kyselyssä ylivoimaisesti voitti postausidea videopostaus tallilta minkä aion tässä vielä joku päivä ihan lähitulevaisuudessa toteuttaa joko yksikseen tai Jasmin kanssa (vink vink jos tätä nyt satut lukemaa ystävä hyvä :D)! Ensi viikolla luvassa kuitenkin kuulumisia, hieman uusimpien ostosten esittelyä ja muuta mukavaa, stay tuned!



Mitä tykkäsitte pitkästä aikaa My Day videosta?
Katsoisitteko mielellään enemmän videoita ihan yleisestikkin?

lauantai 23. tammikuuta 2016

279. Heppailut vähän taka-alalle, mitä muuta?

Heissaan! Haluan pahoitella ihan hirveästi sitä, että mun postaustahti on näin... no, huono. En tallille pääse juurikaan menemään tämän murtuneen jalan kanssa, sillä edelliset ratsastuskerrat sai tän kipeytymään vielä vaan lisää ja lisää, jotenka taidan suosiolla pysytellä vaan maan kamaralla mahdollisimman paljon jotta tää murtuma tästä lähtisi paranemaan päin. Aina silloin kun tallille meen, koitan kuitenkin saada jotakin kertoiltua tänne blogin puolelle myös. Kuulumisia kyllä toki tuun kertomaan aina kun uutta kerrottavaa vaan Violan suunnalta löytyypi - tälläkin hetkellä mulla olisi itse asiassa vähän kerrottavaa, joten siitä lisää myöhemmin! Anyways, mulle voisi tähän nyt seuraavaksi laitella vähän jotakin ideoita postauksia varten joita nyt saa toivoa ihan laidasta laitaan - saa liittyä myös hieman lifestyleenkin; haasteita, videoita, mielipiteitä, ihan mitä vaan jottei blogi nyt ihan pystyyn kuole.

Tällänen pieni ovela mainostus tässä sivussa myös mun lifestyleblogista (klik) jota päivittelen nyt ainakin vähän useammin (hope so) kun heppajutut valitettavasti toistaiseksi on vähän taka-alalla. 

Huomenna kokeilen sitten kuvata teille luultavasti Violan kuulumisia hieman videon muodossa, joten palaillaan taas pian :-)



ps. ylempänä oleva video on salakavalaa lifestyleblogin & youtubekanavan mainontaa hyppäämällä ohi aihealueen... :D

lauantai 16. tammikuuta 2016

278. Pelto- ja kaverikuvia

Tänään oli taas vaihteeksi sen verran kylmä päivä, että päädyttiin menemään Violan ja Kertun kanssa pellolle kevyesti humputtelemaan ilman satulaa. Kauaakaan siellä ei tarennut olemaan (paitsi mä, the kylmän sietäjä) - ei edes kamera! Alkuun otetut, suurin osa kuvista katosi kuin tuhka tuleen, mutta kokeilen vielä kaivaa niitä jostakin muistikortin syövereistä jos vaikka onnistaisi... Tässä kuitenkin nyt muutamia kuvia mitä kortille vielä oli jäänyt kuvaussessiostamme :-)


Mitä tykkäsitte kuvista?

perjantai 15. tammikuuta 2016

277. Uusi talli - muutosta Violassa?

Muutimme Violan kanssa syyskuun loppupuolella uuteen talliin mikä oli molemmille kaikin puolin varsin jännittävää. Olimme olleet edellisessä tallissa lähes kaksi vuotta, eli koko sen ajan mitä Viola mulla edes ylipäätään oli ollut omistuksessani. Muuttoon se suurin syy oli se, että tarvitsimme tallin täysihoidolla ja lähempää kotiamme. Edelliselle tallille matka olisi käynyt liian vaikeaksi lukioikäiselle tytölle joka joutuu turvautumaan julkisiin ja pyörään kesällä, talvella, keväällä ja syksyllä. Uudelle tallille matkaa on vain 8km, lähelle pääsee myös jotenkin julkisilla ja tallissa on täysihoito.


Kuitenkin yksi ensimmäisistä asioista mitä muuton jälkeen tulin huomanneeksi oli se, että Violassa todella tapahtui muutosta uuden tallipaikan myötä ihan jo ulkonäössä sekä käyttäytymisessä ylipäätään. Ensimmäiset viikot meni kuitenkin vielä ihan miten sattuu; Viola osasi vääntää koko muutosta tosi ison numeron! Sillä menikin pieni ikuisuus tottua siihen faktaan, että se olisi nyt uusi koti ja uudet kaverit. Siinä vaiheessa muutos käytöksessä... no, sen olisi varmasti sokeakin huomannut. Kaikki oli uutta ja pelottavaa, ehkä kentän aitaakin kannatti säikähtää neljätoista kertaa ennen kuin se osottautuikin ihan tutuksi ja turvalliseksi. Tamma mikä tamma, niinhän se menee.

Kuukausi siinä varmaan meni, ennen kuin Viola alkoi käyttäytymään taas rauhallisemmin kotiutuneena viimeistään siinä vaiheessa kunnolla talliin ja uusiin ystäviin. Tiesin jo alkuunsa, että Violalla menisi varmasti pieni hetki ennen kuin se ymmärtäisi asiat kunnolla ja osaisi suhtautua kaikkeen hieman paremmalla asenteella. Draamakuningatar se tuppaa kuitenkin olemaan, jotenka iso reagointi kaikkeen ei ollut uusi juttu. Kieltämättä kentällä aina samaisen estetolpan säikähtäminen kerta toisensa jälkeen sai mun hermot kireälle usempaankin otteeseen.


Lopulta kun Viola sitten alkoi rauhoittumaan alkoi näkymään kuukausien kuluessa ihan huomattavaakin poikkeusta aikaisempaan. Edellisessä tallissa Viola oli ehkä jopa aika pasiivinen sen puoleen, ettei se ollut mikään niinkään eloisa - en tiedä, voiko näin nyt ihan sanoa. Hankala kuvailla sitä, mutta joka tapauksessa. Nyt uudessa tallissa sen mielenkiinto on noussut aivan uudelle levelille oikeastaan asian kuin asian suhteen. Tallissa se seisoo jatkuvasti korvat hörössä ja oikeasti kiinnostuneena seuraa tapahtumia kaiken aikaa. Tietenkin kyseessä on nyt oikeasti isompi talli, jolloin katsomista on enemmän. Se on silti enemmän läsnä niinäkin hetkinä kun ollaan kahdestaan vaikka tallissa karsinassa ja harjailen sitä.

Violasta muuttui myös tosi paljon pirteämpi. Sillä on tarhassa kaksi kaveria pitkin päivää ja paljon heinää nenän edessä, sekä ympärillä on myös muita hevosia ihan hyvä määrä. Luulen, että sillä on ollut tosi iso vaikutus siihen, että Viola vaikuttaa tosi paljon onnellisemmalta ja pirteämmältä mitä aikaisemmin edellisessä tallissaan. Kentällä se työskentelee paljon rehellisemmin mitä aikaisemmin, sekä on edelliseen verrattuna enemmän eteenpäin pyrkivä ja samalla myös kuuliaisempi. Se menee jopa viiden hevosen kanssa samaan aikaan nätisti kentällä, vaikka sitä olisi ollut hankala uskoa vielä 1,5 vuotta sitten. Diivamaiset piirteet eivät tosin ole kadonneet mihinkään - nekin korostuneet vain entisestään.


Kuten alkuun jo sanoin, ei muutos ole jäänyt pelkästään henkiselle tasolle ainakaan Violan kohdalla. Vapaan heinän ansiosta se on saanut hyvin lisää massaa ja pyöreyttä ja jos nyt rehelliseksi aletaan, yhessä vaiheessa jopa turhan paljon lisää pyöreyttä. Onneksi sen sai karsittua myös hetkessä olemattomiin - ylimääräiset sentit mahasta pois! Karva näyttää ainakin mun silmääni todella paljon paremmalta mitä aikaisempana vuonna - tai no, kokonaan aikaisempina vuosina. Kylmemmilläkin pakkasilla se on pärjännyt fleecevuorellisella sadeloimella tosi hyvin ulkona eikä jumeista ole pitkään aikaan ollut pienintäkään havaintoa selän alueella jonne ne aikaisempina vuosina sijoittui kylmän vuoksi.


Kaikki tää muutos mitä Violassa on tapahtunut on kuitenkin mun silmissäni ollut vain positiivinen seikka. Omistajan on tietenkin aina ihana nähdä oma nelijalkainen toveri onnellisena ja pirteämpänä mitä aikaisemmin, väistämätön fakta 

tiistai 12. tammikuuta 2016

276. Uusi vaaleampi ulkoasu


Mua kävi jo hyvän aikaa sitten tympimään toi omaan makuuni hirmu tumma ulkoasu, en kyllä muista mainitsinko siitä täällä vai en. Joka tapauksessa, koska jäin tänään koulusta kotiin aamuisen päänsäryn takia - jonka nukkumalla sain kuitenkin pois -, rakentelin tässä muutaman tunnin aikana uutta ulkoasua jälleen kerran talvisissa merkeissä! Pientä hienosäätöä vaillahan tämä tuppaa edelleen olemaan, mutta niitä korjailen tässä ajan myötä mitä nyt huomaankaan niitä korjata.

Mitä tykkäätte uudesta ulkoasusta?

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

275. Pitkästä aikaa ratsastamassa


Joo, pääsin tänään pitkästä aikaan kokeilemaan kunnolla selässä istumista ja sen seurauksena saatiin Jasmin kanssa reilu neljän tunnin tallipäivä/-aamu hoidetuksi! Lähettiin tosiaan tallille niin, että oltiin puolen yhdentoista aikoihin paikalla. Ensimmäisenä kävin pellolla napsimassa muutaman kuvan Jasmista, Kertusta ja Ludo -koirasta missä taisi vierähtää ihan hyvän aikaa. Eipä tuo -20 asteen pakkanen tuntunut meidä ihan hirveästi haittaavan, sillä viimeistään viidentoista minuutin seisoskelun jälkeen alkoi paikat naamasta jalkoihin asti olla sen verran kylmissään, että sitä tuskin enään edes huomasi... Kuomat tosin osottautui hyväksi hankinnaksi juuri näitä säitä ajatellen!

Kun Jasmin ja Kertun kuvailut oli hoidettu haettiin vuorostaan Viola sisälle. Ainakin silmän turvotus oli huomattavasti laskeutunut jo nyt, jotenka tota tippakuuria tuskin kovin pitkään näillä näkymin tarvitsee tapella silmään - onneksi, ei oo mikään ihan helppo homma. Tosi inhottaviksi ongelmiksi osottautuneet tilsatkin tuntuivat tällä kertaa olleen meidän puolellamme, sillä ne oli yllättävän pienet kavioissa. Ne saikin melko nätisti naputettua pois hetken karsinassa seisottamisen jälkeen ilman suurempaa ongelmaa. 


Oon kyllä niin ilonen siitä, että meidän tallilla toinen kenttä pysyy talvellakin jopa näillä pakkasilla ihan loistavassa kunnossa! En tiedä miten se kuvissa näkyy, mutta pohja on siis vaan yksinkertaisesti ihan loistava. Kesällähän toi ei niin hyvä sitten taas ole, mutta heti kun on muuten kentät jäässä tai vesilätäköiden peitossa toi kenttä vaan pysyy kerta kerralta kunnossa. Se helpottaa tosi paljon talvella kaikkea tekemistä, kun toisella kentällä pystyy menemään kovistakin pakkasista huolimatta hyvin ilman pelkoa liian kovasta tai epätasaisesta pohjasta.

Ennen tätä päivää oon ollut yli kuukauden ratsastamatta kunnolla, lukuun ottamatta yhtä kertaa kun kävelin selästä käsin varmaan puolisen tuntia Violan kanssa kentällä. Sen vuoksi tämä ratastuskerta oli lähinnä vain pelkkää tunnustelua siihen, että mamma oli taas selässä ja asetukset mopossani muuttuneet jonkin verran toisten ratsastajien alla. Koska viimeaikoina on myös ollut melko kovat pakkaset, Violalla riitti virttaa heti alkukäyntien jälkeen kun loimi lähti selästä veks. Sitä ne kävelypäivät ja vapaat tuottaa! Hirveästä määrästä energiaa huolimatta Viola tuntui kuitenkin tosi kivalle sen puolen tunnin ajan mitä töitä tehtiin. Pyrkihän se satunnaisesti hieman liiankin innoissaan eteenpäin hirveällä liikkeellä, mutta kuunteli kuitenkin jopa yllättävän hyvin mun ohjeitani selästä.


Kuvista kuuluu iso kiitos Jasmille! Nyt kun sain vähän uusia, talvisempia kuviakin sain samalla motivaatiota alkaa suunnittelemaan ja rakentelemaan uutta ulkoasua blogin puolelle taas... jotenkin tää tummuus alkoi kyllästyttämään jo nyt! Tulevalla viikolla siis luvassa ainakin toivottavasti uutta ulkoasua ja mahdollisesti lisää kuvia jos pääsisin viikonloppuna taas kantapäänkin puolesta selkään joko satulan kanssa tai ilman edes köpöttelemään. Oottelen tässä parhaillaan myös Hööksiltä tilaamiani tuotteita, jotka varmaan voisin esitellä myös blogin puolella tällä kertaa. Toivottavasti teilläkin oli kiva viikonloppu takana & hyvää alkavaa viikkoa kaikille jo nyt! 

lauantai 9. tammikuuta 2016

274. Violan turvonnut silmä


Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyykin tuo kipeä silmä

Eilen sain viestiä toiselta henkilöltä joka mua auttaa Violan liikuttamisessa, että tamman vasemman puoleinen silmä rähmii ja on turvoksissa. Suhteiden kautta saatiin onneksi eläinlääkäri jo heti tälle päivälle tulemaan paikalle katsomaan silmää vähän tarkemmin ja antamaan mahdolliset tipat ja muut mitä juttu saattaisi kaivata.

Tallille kun pääsin niin ulkona jo huomasi, miten vasen silmä tosiaan oli edelleen hieman turvoksissa. Otin hepan sisälle karsinaan hetkeksi aikaa ja harjailin vähän ajan kuluksi Violaa ja hetkessä ell olikin paikalla. Silmää tutkittiin vähäsen ja mitään haavaumia tai muita ei löytynyt ollenkaan, kuten ei löytynyt kesällä 2014 kun Viola jossakin määrin kärsi samasta ongelmasta. Sinä kesänä tosin ei ollut ollenkaan turvotusta havaittavissa kuten nyt. Violalle laitetaan nyt aamuin-illoin silmätippoja vasempaan silmään ja mahdollisesti vielä kolmannen kerran päivällä, kun sitä käy liikuttamassa. Eilen Viola oli kuulemman antanut katsoa silmää tosi vastahakoisesti, mutta tänään se näytti onnistuneen jo vähän paremmin, eli kovin kipeä se ei taida loppujen lopuksi onneksi olla! Vähän ongelmaahan se silmän tutkiminen teetti, sillä Viola ei todenäköisesti vihaa mitään muuta niin paljon mitä silmätippoja ja muita, mutta apukäsien kanssa koko juttu sujui ihan mallikkaasti :-)


Huomenna kuitenkin joka tapauksessa oon menossa vähän itse selkään pitkästä aikaan ja saan kuvaajankin mukaan, joten huomenna tulee jonkinlaista postausta ratsasteluista pitkästä aikaa! Saa kyllä nähdä mitä mä kantapääni kanssa onnistun tekemään selässä, sillä tää on oireillut taas kipeänä hyvän aikaa. Saa nähdä, milloin saapuu se lähete ortopedille jonka lääkäri lupasi laittaa reilu kuukausi sitten eteenpäin... Kieltämättä olisi ihan kiva päästä itse taas kunnolla ratsastamaan muutenkin kuin käyntimaastoja ja ilman satulaa humputellen!

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

273. Violan pakkaspäivän kuulumiset


Moi! Nää pakkaset näytti kuitenkin yllättäneen aika nopeesti vaikka pitkään ainakin mä itse kyseenalaistin tuleekohan sitä talvea koskaan t. joulukuussa lunta rukoillut tyttönen :D No, itsehän olen niin talvi-ihmisiä, että nää kovat pakkaset ei pahemmin hetkauta. Itse asiassa mä taidan tykätä tälläisistä yli kahdenkymmenen asteen pakkasista (niin hullulta kuin se ikinä vain kuulostaakaan) jotenka elän nyt ihania aikoja ystävä hyvä! Kuten joka asiassa, on tässäkin toki omat miinuspuolensa, mutta mitäpä niistä. Positiivinen asenne ja sillä eteenpäin niin kaikki on hyvin vielä kun vesisateetkin alkavat - parempi toki olisi, jos ne jäisivät kokonaan sitten kevään puolelle. Olisi nyt talvi kun se kerran vuodessa on. Lumi tuo kuitenkin yllättävän paljon valoa muuten melko pimeään arkeen!

Tänään mun oli tarkoitus mennä ratsastamaan Violalla ilman satulaa pitkästä aikaan, mutta kappas keppanaa - aamulla kun heräsin, pakkasmittari hipoi ihan mielettömiä lukemia melkein -25 asteen paikkeilla! No, siihen jäivät ratsastussuunnitelmat tosi nopeasti myöhemmälle. Lähdettiin iskän kanssa käymään tallilla kuitenkin katsomassa lähinnä oliko toppaloimi mun muistin mukaan siellä. Viola tarkenee kuitenkin aika hyvin fleece vuorellisella sadeloimella sillä sen karva on aikalailla mammuttikarvaa, mutta toppaloimi on ihan hyvä olla siellä kuitenkin pahan päivän varalle. Näpsin sitten muutamia kuvia Violasta tarhassa jossa se kahden kaverinsa kanssa päivät on :-)
Ehkä mä viikonloppuna pääsisin taas kipuamaan tavalla tai toisella selkään ja toivottavasti saisi kuviakin pitkästä aikaa. Tavalla tai toisella voisin värvätä palkattoman kuvaajan mukaan!


Violalla oli perjantaina aamusta hampaiden raspaus jälleen. Viimeeksi sillä oli about vuosi sitten samoihin aikoihin. Myös tänä vuonna Violan suu oli tosi siisti raspaajan sanojen mukaan, mitä nyt vasemmalla puolella yhdessä hampaassa pientä epätasaisuutta joka on saattanut olla yksi syypää siihen miksei Viola kovin hyvin ollut vasempaan kierrokseen suostunut liikkumaan kuten normaalisti. Myös pienet piikit saatiin raspattua kokonaan pois ja sen ajan Viola käyttäyty taas tosi nätisti karsinassa! Ainakin joku osaa olla hammaslääkärissä ilman turhaa stressiä...

Perjantaina kerkesin menemään raspauksen jälkeen kotiin muutamaksi tunniksi ja jälleen neljäksi tulin tallille sillä Violalla oli vuorossa manikyyri ja pedikyyri, also known as kengitys. Kaviot olivat menneet melko pitkiksi koska ei kengittäjää oltu saatu kiinni, mutta nyt kaikki on taas hallinnassa. Kavioita muovattiin hiljalleen vähän uuteen uskoon (mm. liian paksu antura yksi projekti) ja ylipäätään kaviota pitäisi saada hieman korkeammaksi pituuden sijaan. Viola sai myös vihdoin ja viimein hokit alle joten ei enään pelkoa luistelustakaan!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

272. Pohdintaa vuoden 2016 tavoitteista

Näin viimeisten lomapäivien kunniaksi hankin itselleni myös jostakin vatsataudin mikä automaattisesti lukittaa mut sängyn hellään huomaan koko päiväksi, joten päätin avata koneen ja tulla raapustelemaan teille uutta postausta tänne. Tällä kertaa aiheena on - kuten otsikosta saattoi jo paljon päätellä - vuoden 2016 tavoitteet, joita on aina kiva pohdiskella kaikessa rauhassa uuden vuoden alkupuolella. Lupailen teille kuitenkin pian myös Violan kuulumisia ja toivottavasti muutamaa uutta kuvaakin oli sitten kameran takana minä ja murtuneet luuni tai kuka muu tahansa :P


Kun aamusta sängyssä makoillessani aloin pyörittelemään ajatusta mielessä vuoden 2016 omista tavotteista, innostuin ottamaan selvää siitä mitä mulla aikaisemmin oli ollut mielessä. Lueskelemalla vanhaa päiväkirjaa huomasin, että ainakin vuodelle 2014 meillä oli ollut tavoitteena kutakuinkin laukan nostamista ja luottamuksen rakentamista. Vuodelle 2015 oli lisää luottamuksen rakentamista, parempaa laukkaa ja ties mitä muuta mikä mun silmissä alkoi hiljalleen vääntytymään vain saman toistamiseksi kerta toisensa perään. Voi kuitenkin olla, että siinä vaiheessa juuri tuollaiset tavoitteet pitivät hyvin paikkaansa, olivat saavutettavissa kovalla työllä. Ehkä on kuitenkin aika kääntää uusi sivu kirjassa tämän asian suhteen ja kokeilla vähän jotakin erilaista.


Tämän vuoden aikana aiotaan ihan oikeasti Violan kanssa kehittyä kumpikin tavalla tai toisella ja ottaa vielä suurempia harppauksia edistymisen kanssa ihan kaikin puolin. Tämä alkaa ratsukkona ihan heti kun mun jalka on taas kunnossa että pystyn laittamaan sille painoa ja pystyn ratsastamaan kunnolla. Violalla homma on kuitenkin käynnissä koko ajan apukäsieni kautta jotka ratsuttelevat Violaa sen ajan mitä itse en selässä käyntijuttuja enempää kykene tekemään - jos edes sitäkään. Violalla on niin paljon potentiaalia kehittyä edelleen ja ennen kaikkea halua tehdä töitä satula ja ratsastaja selässään, että nyt puristetaan kaikki se potentiaali esiin hevoselle mukavalla tavalla. Hiljalleen lähdetään taas uuteen nousukiitoon ja homma on hanskassa. 
Vuoden lopussa sitten nähdään, miten tässä on onnistuttu. On onneksi vielä 362 päivää aikaa.


Hommien monipuolistaminen olisi jälleen kerran yksi seikka, johon mun tulisi kiinnittää huomiota. Violan treeni jää helposti saman asian jauhamiseen viikko tolkulla tai sitten ei vain jaksa kysellä apuvoimia vaikkapa estetreeniin mistään. Tämän vuoden aikana haluan siis kokeilla ihan toden teolla treenin monipuolistamista: kouluratsastuksessa ahkerasti erilaisia ja uusia tehtäviä, esteillä rohkeutta ratsastajalle ja uutta kokeilemaan, maastoon kävellen ja reippaasti selästä, kesällä uittamista, paljon maastakäsittelyä... Pääsääntöisesti tehtävät kuitenkin pidetään sillä tasolla, että Viola osaa niitä. Se tuppaa hermostumaan epäonnistuessaan mikä taas tarkoittaa sitä, että liian vaikeiden tehtävien tekeminen oikasti vain lannistaa sitä kerta toisensa jälkeen. Ollaan myös jonkun aikaa mietitty ajovermeiden hankkimista, mikä voisi olla kesälle yksi juttu toteutettavaksi. 
Liikunnan monipuolistamisessa on onneksi aina parantamisen varaa edes hieman ja Violan kanssa kun pystyy tekemään ihan oikeasti melkein mitä tahansa. Luultavasti yritetään opettaa se vielä liikkumaan taas liinassa nätisti - siinäkin projektin poikasta lisää!


Näin viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä juttuna löytyy mulla myös tavoitetta blogin suhteen osittain samalla linjalla mitä hevosenkin kanssa. Monipuolisuus. Vakavissani aion yrittää saada aikaiseksi monipuolisempia postauksia, mahdollisimman tasaiseen tahtiin tupsauteltua ulos julkiseksi. Kuvapainotteista postausta, ratsastuksesta kunnon sepitystä ja enemmän videoita kun vihdoin ja viimein keksin, miten kamerani videot pysyvät hyvälaatuisena. Blogin puolelle siis suunnitelmissa monipuolisuutta ja ennen kaikkea enemmän aktiivisuutta mikä lipsui miten sattuu kuluneen vuoden puolella. Lukiohan tässä eniten estää blogin päivittelyä (ja pienoinen - noh, patalaiskuus), mutta otan vain itseäni niskasta kiinni ja yritän entistä kovemmin.